Usein kysyttyä

Meihin voi ottaa yhteyttä kuka tahansa häiriötä kokeva tai tilanteen yhteydessä vaikuttava taho, kuten asukkaat/osakkaat, taloyhtiöiden hallitukset, viranomaiset ja asumisen parissa toimivien yhdistysten työntekijät

Autamme sovittelun keinoin asumiseen ja naapuruuteen liittyvissä ongelmissa

Häiriötilanne tai kokemus voi olla lähes mikä vain. Usein on kyse äänistä, jostakin häiritseväksi koetusta käyttäytymisestä tai siitä miten joku on kokenut esimerkiksi jonkin viestittelyn. Keskeistä on osapuolten halukkuus käsitellä tilannetta sovittelun keinoin. Sovittelun käynnistämisvaiheessa selvitetään kaikkien osapuolten suostumus sovitteluun

Sovitteluprosessi tarkoittaa erillistapaamisia/-keskusteluja kunkin henkilön kanssa erikseen, sitä seuraavaa mahdollista yhteistapaamista sekä sopimusta ja seurantaa. Sovittelijan tehtävä on tukea osapuolia kuulluksi tulemisessa ja ratkaisujen etsimisessä tilanteeseen

Erillistapaamiset järjestetään usein asukkaan kotona tai muualla asukkaan toivomassa tilassa. Yhteistapaamiset järjestetään yhtiön kerhotilassa tai yhtiön jossakin toisessa tilassa, jonka yhtiö järjestää. Toisinaan toimii tapaamistilana jokin julkinen tila, esim. kirjasto

Sovittelijat eivät edusta jotain erityistä tahoa tai henkilöä eivätkä ota kantaa osapuolten esittämiin asioihin ja siten sovittelun kautta ei voi ajaa omaa asiaansa yksipuolisesti. Emme tarjoa myöskään oikeudellista apua

Emme veloita sovittelupalvelusta ja konsultointi puhelimitse on myös ilmaista. Palvelua tukee Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus (STEA)

Sovittelemme pääsääntöisesti pääkaupunkiseudulla, Tampereen ja lähikuntien alueella sekä Turun seudulla. On mahdollista, että matkustamme myös muualle, jolloin veloitamme matkakulut

Tapauksesta riippuen, sovittelua voidaan toteuttaa myös etäyhteyksin. Sovittelu käynnistetään erillistapaamisilla ja esim. nämä voidaan hyvin tehdä etäyhteydellä (Teams, Zoom, Whatsapp). Yhteistapaaminen on tarkoituksenmukaisinta toteuttaa kasvokkain

Erillistapaamiset järjestetään henkilökohtaisesti kaikkien niiden henkilöiden kanssa, jotka kokevat olevansa osa tilannetta. Paikalla on pääsääntöisesti yksi henkilö ja sovittelija. Sovittelija haluaa mm. kuulla mitä on tapahtunut kunkin osapuolen mielestä, mitä osapuolet ajattelevat tilanteesta ja tapahtumista ja mitä toiveita heillä on jatkon suhteen

Tarjoamme veloituksetonta konsultaatiota kaikissa asumiseen liittyvissä riitatilanteissa. Yhteydenotto meihin ei velvoita sovitteluprosessin käynnistämiseen. Konsultaatiossa voidaan tarkastella tilannetta eri näkökulmista ja pohtia eri toimintavaihtoehtoja mutta se ei tarkoita valmiiden ratkaisujen tarjoamista itse riitaan tai muiden käyttäytymiseen

Vastaamme kaikkiin yhteydenottopyyntöihin n. viikon kuluessa, jolloin informoimme sovitteluprosessin aikataulusta. Tapaukset saadaan käsittelyyn viikon – kuukauden sisällä

Osapuolella tarkoitetaan niitä henkilöitä, jotka kokevat olevansa osallisia tiettyyn riitatilanteeseen. Useimmiten osapuolia ovat asukkaat mutta joskus myös esim. kiinteistöyhtiön työntekijät, yhtiön hallituksen puheenjohtajat tai isännöitsijät

Otamme ensin yhteyttä aloitteentekijään ja kysymme ketkä ovat muut henkilöt, joihin tilanne liittyy. Jos aloite tulee isännöitsijältä, kysymme heiltä, keneen tulisi ensin olla yhteydessä. Sillä, missä järjestyksessä kenellekin soitetaan, ei ole merkitystä, sillä sovittelija kartoittaa kaikkien osapuolten henkilökohtaista kokemusta erikseen. Keskustelut sovittelijan kanssa ovat aina myös luottamuksellisia

Tukihenkilön voi halutessaan aina tuoda erillistapaamisiin ja joissakin tilanteissa, sikäli kun se kaikille osapuolille sopii, myös yhteistapaamiseen. Keskustelut ovat luottamuksellisia, johon myös tukihenkilön on silloin sitouduttava. Lähtökohtaisesti sovittelija haluaa tapaamisissa kuulla tilanteista itse asukkailta

Mikäli on syntynyt sovinto, jostakin ollaan samaa mieltä tai jonkin asian osalta on lisääntynyt yhteisymmärrys, kirjoitetaan siitä sopimus. Sopimukseen kirjataan millä tavalla ja kuinka pitkään sopimukseen kirjattua, useimmiten käyttäytymiseen liittyvää muutosta, seurataan. Seuranta voi sisältää erilliset puhelinkeskustelut osapuolten kanssa tai yhteisen seurantatapaamisen. Seurannan lopputuloksesta ilmoitetaan usein lyhyesti kiinteistöyhtiölle, mikäli he ovat aloitteentekijöitä tapauksessa

Sovittelun käynnistetämiseksi, tarvitsemme myös vastapuolen yhteystiedot ja suostumuksen sovitteluprosessiin. Mikäli yksityinen asukas ottaa suoraan meihin yhteyttä, pyydämme että hän selvittää vähintään, minkä niminen henkilö on ja missä asunnossa tämä asuu. Kiinteistöyhtiön ollessa aloitteentekijänä, toivomme aina kaikkien yhteystiedot

Mikäli asukas ei tiedä häiriön aiheuttajaa, pyydämme asukasta olemaan aktiivinen isännöitsijän suuntaan ja tiedottamaan tilanteesta. Isännöitsijää kannattaa tiedottaa naapuruussovittelun mahdollisuudesta, ellei palvelu ole heille tuttu. Mikäli isännöitsijälle olisi tullut useita ilmoituksia samoista asioista, he voivat silloin ottaa Naapuruussovittelun keskukseen yhteyttä ja voimme tapauksesta riippuen keskustella sovittelunprosessin käynnistämisestä. Aina ei tarvitse tietää häiriön aiheuttajaa, vaan tilannetta voidaan käsitellä laajemmissa asukastapaamisissa

Naapuruussovittelussa edellytetään usein osapuolten tapaamista, sillä keskusteltaessa käyttäytymisen muutoksesta ja siihen liittyvistä toiveista, on se tehokkainta kohtaamisen kautta

Talotoimikuntien ja hallitusten sisäiset riitatilanteet soveltuvat hyvin sovitteluun. Sovittelu toimii samalla tavalla, kuin jos kyse olisi kahdesta tai useammasta naapurista, eli käynnistymisvaiheessa osapuolia, tässä tapauksessa toimikunnan/hallituksen jäseniä, tavataan ensin erikseen ja kartoitetaan mitä näkemyseroja asioihin liittyy, jotka estävät tai haittaavat tarkoituksenmukaista toimintaa. Tämän jälkeen toimikunnan/hallituksen välillä, tai joidenkin sen jäsenten välillä, järjestetään yhteistapaaminen. Tapaukset, joissa asukkaat valittavat hallituksesta/ talotoimikunnasta, soveltuvat yhtälailla sovitteluun (katso myös kohta 27, 28)

Se, miten pitkään jokin konflikti on kestänyt tai mikä sen luonne on, ei estä sovittelumenettelyn käynnistämistä

Ulkopuolinen sovittelija ei voi sanella miten ihmisten tulee käyttäytyä. Tämä johtuu yksinkertaisesti jo siitä syystä, että tilanteet ovat usein sana sanaa vastaan -tilanteita, eikä yksiselitteistä totuutta löydy. Toiseksi, emme sovittelussa usko yksisuuntaisen opastamisen tehokkuuteen, ellei joku sellaista erityisesti kaipaa. Sovittelussa kannustetaan osapuolia aitoon osallisuuteen, joka tukee ratkaisujen löytymistä ja niihin sitoutumista. Sovittelumenettely pohjaa restoratiiviseen oikeuteen

Ihmisiä ei voi pakottaa sopimaan tai tapaamaan. Me toki rohkaisemme, pohdimme hyötyjä ja yritämme motivoida

Naapuruussovittelun keskus ei tarvitse mitään taustadokumentteja. Kiinteistöyhtiöiltä tulee usein lyhyt kuvaus tilanteesta ja yhteystiedot. Dokumentaatiota tapahtumista voi halutessaan näyttää meille tapaamisella, mutta prosessin onnistumiseksi kaikki tarpeellinen tieto tulee esille keskusteluissa

Mökkinaapuruus soveltuu myös toimenkuvaamme. Olemme sovitelleet siirtolapuutarhamökkien naapuruutta sekä mökkitilanteita, joissa vastapuolena on esimerkiksi ympärivuoden asuvia asukkaita

Rikosilmoitus ei usein estä sovittelun käyttämistä. Tilanteita kuitenkin arvioidaan tapauskohtaisesti. Poliisille on hyvä ilmoittaa sovittelun käynnistymisestä ja varmistaa esimerkiksi onko poliisi ohjannut rikosaloitteen lakisääteiseen rikos- ja riita-asioiden sovitteluun. Tosinaan hoidamme juttuja yhteistyönä kyseisen tahon kanssa. Naapuruussovittelun keskuksen palvelulla ei ole virallista lailla säädettyä suhdetta viranomaisiin, mutta yhteistoimintasuhteet ovat hyvät

Joskus ilmapiiri koko talossa on huono esim. ihmiset eivät tervehdi toisiaan, taloyhtiön kokouksissa kinastellaan ja ilmoitusfoorumeilla keskustellaan kärkevästi. Tällöin, mikäli kiinteistöyhtiö tai kiinteistön johto puoltaa asiaa, voidaan käynnistää koko taloa koskeva sovitteluprosessi, ns. yhteisösovittelu

On mahdollista, että tulemme mukaan asukas- tai yhtiökokouksiin esimerkiksi pitämään infon toiminnastamme. Voimme myös vetää kokouksen tai jonkin asiakohdan, mikäli tästä erikseen sovitaan. Tällöin olisi suositeltavaa, että prosessissa pidetään vähintään erilliskeskusteluja keskeisten osapuolten kanssa