Naapuruussovittelu

Konfliktit lähtevät aina liikkeelle pienestä. Oletukset, tulkinnat ja puhumattomuus kärjistävät niitä.

Asukkaiden välisten ristiriitojen taustalla on usein erilaiset elämäntilanteet ja tavat sekä katkennut tai vihamielinen vuorovaikutus. Pahimmillaan pienet asiat, kuten tuoksut ja äänet kärjistyvät ja johtavat jatkuviin yhteydenottoihin ja valituksiin kiinteistöyhtiöön. Pitkäkestoiset riidat huonontavat koko naapuruston ilmapiiriä ja turvallisuuden tunnetta.

Naapuruussovittelu on menetelmä, jonka avulla voi käsitellä asumisen, kotirauhan ja naapurisuhteiden häiriöitä, esimerkiksi arkielämää häiritsevää käyttäytymistä, asuinyhteisön ristiriitoja, sääntörikkomuksia ja vahingontekoja. Sen päämääränä on asumisen turvallisuus ja naapurisopu. Sovittelun tavoitteena on löytää yhteinen ja kestävä ratkaisu ongelmatilanteeseen ja estää häiritsevien tilanteiden paisuminen vihamielisyydeksi, riidoiksi ja pitkäkestoisiksi konflikteiksi.

Naapuruussovittelussa naapurit käyvät tietyn kaavan mukaan etenevää keskustelua, jota ohjaa puolueeton, ulkopuolinen ja vaitiolovelvollinen sovittelija. Kaikkia osallisia tavataan etukäteen erikseen ja kuunnellaan. Jokaisen näkökulma otetaan huomioon. Tämän jälkeen sovitaan mahdollisesta yhteistapaamisesta. Useimmiten yhteistapaamisessa syntyy sopimus, joka laaditaan kirjallisena. Osapuolet määrittelevät yhdessä sopimuksen sisällön. Seurantatapaamisessa selvitetään, onko häiriö kadonnut ja tilanne parantunut.

Kuka voi pyytää sovittelua?

Aloitteen naapuruussovittelun käynnistämisestä voi tehdä ristiriitatilanteen osapuoli, muu asukas, kiinteistöyhtiön edustaja (isännöitsijä tai asumisneuvoja) tai muu taho, esim. poliisi, yhdenvertaisuusvaltuutettu, sosiaalitoimisto, neuvola, seurakunta ym. Palvelu on maksutonta ja sitä rahoittaa Sosiaali-ja terveysalan järjestöjen avustuskeskus STEA.

Naapuruussovittelu 3 minuutissa (englanniksi).